Vallan kaikkiallisuudesta ja Tajunnallisista alkioista

Niss viisaustieteellisiss pivkirjamerkinniss ksitelln peri-inhimillisi kysymyksi "vallasta", "tahdosta" ja "tiedosta", ja taustalla vaikuttavat esimerkiksi sellaiset ajattelijat kuin Durkheim ja G H Mead sek filosofit Wittgenstein ja Heidegger.
Miltei jokaisessa nist merkinnist toistellaan miltei samoin sanoin yht ja samaa asiaa -- perustavanlaatuista totuutta ihmisen lajityypillisest olemuksellisesta sosiaalisuudesta ja
kulttuurievoluutiosta sosiaalisena muodosteena. Toiston oikeuttaa ja tekee tarpeelliseksi se, ett suomalainen sivistyneist nykyisin ummistaa silmns, painaa kdet korvilleen ja sulkee suun suppuun kun ksitelln tulehtuneita yhteiskunnallisia kriisiaiheita ja pitisi puhua Durkheimista, kielimaailmoista sosiaalisina muodosteina, tai kulttuureista kovina kognitiivisina tosiasioina.
Meidn pitisi olla huolissamme ihmistieteidemme ja -tietomme tilasta. Emme ole nyt menettmss pelkstn sit ymmrryst, joka ksitt yhteisvoimia, yhteisominaisuuksia ja yhteisilmiit, vaan hullun lailla hukuttamassa itsemme johonkin tysin pinvastaiseen -- tiedollis-opillis-aatteellisissa ismi-identiteeteiss elpyvn skolastiseen ksiterealismiin.
Sosiologian ja filosofian klassikoilla saattaisi olla sanansa sanottavana tmnkin pivn keskusteluun.