Entisten rautaesiripun maiden ja niit edeltneiden valtioiden moottoripyrt

Neuvostoliiton johtama talousliitto SEV vaikutti jo 1940 -luvun lopusta alkaen itblokin maiden moottoripyrteollisuuden rakenteeseen. Talousliitto ohjasi mink tyyppist moottoripyr-teollisuutta misskin maassa sai olla. Se asetti tuotantotavoitteet ja varmastikin mritti hyvin pitklle mihin maihin moottoripyr-tehtaiden tuotanto myytiin.

Itblokkiin toisen maailmansodan jlkeen kuuluneiden Keski- ja It-Euroopan maiden moottoripyrteollisuutta ei kannata vhtell. Itblokin aikana kyseiset maat valmistivat massa-tuotantona oman aikansa tehokkaimpia kaksitahtimoottoripyri, joilla saavutettiin lukuisia voittoja luotettavuusajo-, motocross- ja ratamoottoripyrien kilpailuissa. Ennen itblokin synty muun muassa Tshekkoslovakia ja Puola olivat oman aikansa kehitty-neimpi ja joillakin aloilla jopa johtavia raskaan metalliteolli-suuden maita Euroopassa. Niiss valmistettiin muun muassa autoja, panssarivaunuja ja moottoripyri enemmn kuin mihin 1900-luvun alkuvuosikymmenien Venj ja Neuvostoliitto olivat kyenneet. Edell kuvatusta saa selken kuvan, kun tmn kirjan rinnalla lukee vuoden 2012 elokuussa julkaistua Venliset moottoripyrt 1900-1990 ja vuoden 2018 kevll julkaistua Entisten rautaesiripun maiden ja niit edeltneiden valtioiden moottoripyrt OSA I Bulgaria ja Tshekkoslovakia kirjoja. Tss kirjassa esitelln It-Saksan, Puolan ja Unkarin moottoripyrtuotanto 1900 -luvun alusta itblokin hajoamisen jlkeisiin vuosiin.

Itblokin valmistamat moottoripyrt ovat Neuvostoliitossa valmistettujen moottoripyrien tapaan merkist ja mallista riippumatta karujen ja huonojen teiden ja olosuhteiden tyjuhtia. Niiden korjaaminen ja kunnossapitminen edellytt mys vain perustykaluja ja hyvin pitklti jokamiehen ja -naisen teknist osaamista. Itblokin moottoripyrt ovat olleet kaikkialla niin mys Suomessa arkielmn ja tyhn liittyvi kulkuvlineit. Niiden merkitys oli suurin ennen kuin autoista tuli jokamiehen kulkuvlineit.